Keski-Pohjanmaan beaglekerhon historiaa

teksti: Vesa Meriläinen

Beagle on maailman vanhinpia ajokoirarotuja maailmassa Ensiesiintymisen tarkan ajankohdan määrittely vaihtelee kovinkin paljon, joissakin lähteissä kerrotaan beaglen kaltaisia ajokoiria kuvatun jo ennen kristuksen syntymää.. Beaglen nimi sellaisenaan esiintyy tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1475 julkaistussa kirjassa Alempi-arvoisen maalaisaateliston elämästä ”beagleineen tässä paikassa”, mutta rotuna beagle on paljonkin vanhempi. Jo edellisellä vuosisadalla siitä käytettiin nimeä kenet tai kennetty. Samaa nimeä siitä käyttää vielä 1400-luvun lopulla Dame Juhana Bemers, harvinainen nainen nunnaluostarin abbedissaksi, kun kirjoitti asiantuntevat kirjat sekä metsästyksestä että kalastuksesta. 1500-luvulla oli nimitys beagle jo vallitseva, ja siitä lähtien beagleä alettiin erikoistaa nimenomaan jänistä ajavaksi koiraksi.

Englantia pidetään beagle -rodun kotimaana ja se on edelleenkin suuri beaglemaa. Eniten rekisteröityjä beaglejä on tänä päivänä Pohjois-Amerikkassa. Lukumäärästä kertoo ajokokeisiin osallistuneiden beaglejen määrä, joka on useana vuonna ollut yli 50 000.

Englantilaisia ajuebeaglejä (kuva: Vesa Meriläinen)

Beaglen saapuminen Suomeen

1956 Kaksi Schaumannin sukuun kuuluvaa liikemiestä oli töissä Venezueelassa. Siellä he hankkivat omistukseensa amerikkalaisiin käyttövaliosukuihin kuuluvan beaglen. Tullessaan takaisin Suomeen he toivat narttubeaglen mukanaan Helsinkiin. Narttu oli astuttettu Venezueelassa hyvällä käyttöbeagleuroksella. Pennut syntyivät Suomessa ja Wilhelm Shcauman Pietarsaaresta osti ne omakseen. Hänen kauttaan ne päätyivät Keski-Pohjanmaalle ja Vaasan seudulle metsästyskäyttöön.

Rotu osoittautui sopivaksi myös suomalaisiin metsästysoloihin. Koiria tuotiin harkitusti lisää ja nin kanta alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Shcauman oli alussa hyvin vahvasti mukana koirien jalostusvalinnoissa. !961 kanta oli määrällisesti jo sitä luokkaa, että oli aika perustaa rotujärjetö beaglelle.

Beaglen hyvistä metsästysominaisuuksista johtuen rekisteröinnit kasvoivat tasaisesti. Vuonna 1968 beagle ylitti muiden ajavien koirien paitsi Suomen kansallisen ajokoiran rekisteröintiluvut ja siirtyi Suomen toiseksi yleisimmäksi ajavaksi koiraroduksi. Tämän aseman beagle onkin säilyttänyt siitä asti.

1968 kisattiin ensimmäinen beaglein Suomen mestaruusottelu jäniksen ajokokeissa. Ottelu nimettiin Ajovoittajaotteluksi. Keski-Pohjanmaalta oli myös edustaja ensimmäisessä ajovoittaja ottelussa. Koira oli Ola Martinin kasvattama ja Juho-Veikko Meriläisen omistama Kva& Mva Max. Koira sijoittui kisassa kuudenneksi.

Kva& Mva Max

Samana vuonna myös Suomen Beagle- lehti aloitti ilmestymisen. Sitä ennen oli jo julkaistu spriimonistuskoneella tehtyä vihkosta, jossa oli beaglein tuloksia ja muutakin beagleasiaa. Vuonna 1974 onnistui ensimmäinen Keski-Pohjanmaan koira voittamaan ajovoittajaottelun. Tämä koira oli nimeltään Bebita ja sen omisti Henry Haga Kokkolasta.

70-luvun alussa koirien määrä oli jo niin suuri, että pelkät valtakunnallisen rotujärjestön pitämät ajokokeet ja muukaan toiminta ei riittänyt kattamaaan koiranomistajien tarpeita. Näiden tarpeiden pohjalta alkoi kennelpiirien alueille syntyä paikalliskerhoja. Myös Keski-Pohjanmaalla huomatiin paikalliskerhon tarve.

Keski-Pohjanmaan beaglekerho

1975 kokoontui joukko paikallisia beagleharastajia ”Isonveljen” seitsemänteen kerokseen ja siellä perustettiin Keski-Pohjanmaan beaglekerho.Kerhon toiminta oli alusta lähtien vilkasta. Sen toiminta-ajatuksena oli jo silloin paikalisten beaglen omistajien harrastusmahdollisuuksien ja tiedon lisääminen. Kerho osallistui näyttelyiden järjestämisiin ja jarjesti omia ajokokeita.

Vuonna 1976 beaglerekisteröinnit olivat lukumääräisesti suurimmillan ja sinä vuonna Suomessa rekisteröitiinkin 1594 pentua.Keski-Pohjanmaan beaglekerhon toiminta jatkui vilkaana kymmenisen vuotta. 1980-luvun loppupuolella jäsenmäärät ja toiminta olivat pienimillään. Välttämättömät piirinajokokeet järjesttiin yhteistyössä muutamien harrastajien ja muiden tahojen kanssa, yleensä metsästysseurojen kanssa. Kerhon toiminta -alueelta löytyi kuitenkin koko ajan beagleja ja kilpailioita aina ajovoittajaotteluihin asti.

1995 vuoden kokeissa joukko paikallisia beagleharrastajia otti puheeksi kerhon toiminnan uudelleen käynnistämisen ja kokeissa oli keskusteltu sopivasta puheenjohtajastakin. syksyllä 1997 eräs harrastaja tietämättä vuoden takaisista keskusteluista otti asiakseen hommata tiedoston paikkallisista beaglen omistajista. Pian tämän jälkeen heille lähtikin kutsut saapua Keski-Pohjanman beaglekerhon kokoukseen Hotelli Seurahuoneelle 26.11.1997 kello 18.

Aika oli toiminnan uudelleen herätämiselle otollinen ja paikalle saapui 19 henkilöä, jotka kaikki olivat yksimielisiä siitä, että kerhon toiminta käynnistetetään uudelleen. Siellä tuli myös esille edellisen syksyn kokeissa puhuttu puheenjohtajaehdokas Jouko Rautjoki Kannuksen Eskolasta. Jouko ei ollut kuitenkaan saapunut kokoukseen,mutta kun kokouksesta soitettiin ja tiedustelittiin Joukon halukkuutta ryhtyä paikallisjärjestön puheenjohtajaksi, vastaus oli myönteinen. Samassa puhelinsoitossa selvisi syy myös Joukon poisaoloon, hänet tavoitettiin puhelimella nimittäin nuotiotulilta Eskolan metsästä. Jouko oli toki suunnitellut kokoukseen tulemista, mutta Surku-beagle ei ollut lopettamnut jäniksen ajoa ja näin koiramiehenä Jouko ei ollut jättänyt koiraa yksin metsään! Puheenjohtajavalinnan jälkeen kokouksessa valittiin väliaikainen johtokunta hoitamaan valmistelevia toimintoja vuosikokoukseen asti.

Ajovoittajamenestystä

Heti kerhon toiminnan alkuun saatiin huippumenestystä ajokokeiden korkeimmalta tasolta. Ajovoittaja otteluissa 1998 ja 1999 loimitettiin Suomen mestariksi Suomen Käyttövalio Astalan Sigge. Siggen omisti Lars Holmström Oravaisista. Siggen tuplamestaruuden jälkeen saatiin Keski-Pohjanmaan kerhosta tupla tuplavoittaja. Kalajokisen Aimo Ekonkarin Suomen Käyttövalio & Suomen Muotovalio, Norjan Käyttövalio Kisällintien Tanu-Pate voitti mestaruudet vuosina 2000 ja 2001 sekä 2005 ja 2006.

Nelinkertainen Suomenmestari Kisällintien Tanu-Pete Lapuan ajovoittajassa 2006

Nykyinen toiminta

1990 luvun lopulla alueellamme oli mukavasti uusia ja nuoria koiria, joten kerhon järjestämiin tapahtumiin oli hyvin tulijoita. Ensimmäinen uudelleen toimintaan herätellyn kerhon järjestettäväksi saatu isompi tapahtuma oli vuoden 2000 Suomen Beaglejärjestön vuosikokous ja pääerikoisnäyttely. Tapahtumapaikaksi valittiin Kokkola. Valintapäätökseen vaikutti yhtenä osana Kokkolan kaupungin erittäin positiivinen suhtautuminen tilaisuuteen. Kaupungilta saimme käyttöön erittäin hyvin tilaisuuteen sopivan silloisen valtuustosalin. Pääerikoisnäyttely pidettiin Kokkolan urheilutalolla. Keski-Pohjanmaan beaglekerho onnistui järjestelyissä hyvin ja saimme kiitosta aina rotujärjestötasolta asti.

Olemme olleet ensimmäisen suuren tapahtumamme jälkeen mukana useiden näyttelyiden järjestäjinä yhteistyössä eri kenneltahojen kanssa. Suurimmat näyttelyt ovat olleet 2500 koiran kansainväliset näyttelyt.

Ajokoe toimintaan osallistuu vuosittain merkittävä osa kerhon koirista. Kokeita järjestetäänkin varsin runsaasti joka vuosi koko Keki-Pohjanmaan alueella.Suomen beaglejärjestö antoi myös K-Pn Beagle-kerholle kunnian olla järjestämässä Suomen 38tta. Ajovoittajaottelua vuonna 2005.

Vuonna 2005 kerho järjesti erikoisnäyttelyn beagleille joka oli samalla tukinäyttely ajovoittajaottelua varten.

ROP Moon Jumper’s Joe Cocker & VSP Hutikan China Tuomarina Kauno Määttä

Samana vuonna Keski-Pohjanmaan beaglekerho täyttikin 30 vuotta!

Vuonna 2007 tammikuussa kerho oli järjestämässä valtakunnallista beaglekasvattajille tarkoitettua tapahtumaa Kokkolassa.

Kategoriat


Löydä meidät Facebookista



Keski-Pohjanmaan Beaglekerho toimii Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläisten kuntien alueella. Kerho on koonnut yhteen jo vuodesta 1970 lähtien Beagle-koirarodun ympärille ihmisiä, joilla kaikilla on yhteinen harrastus.

Kerho toimii yhdistyspohjaisesti ja sen perustehtävänä on edistää kenneltoimintaa sekä metsästysharrastusta Beaglerodun ympärillä.